PREKAMBRI#ñMaa oli ehkΣ alussa kaasuista koostuva pallo, joka tiivistyi nestemΣiseksi, jΣhmettyi pinnastaan ja sai yhΣ kiinteΣmmΣn muodon. ññJoskus paljon my÷hemmin, arviolta 2 miljardia vuotta sitten syntyi lΣmpimΣssΣ alkumeressΣ alkeellista elΣmΣΣ. Sen syntytapa on edelleen arvoitus.ññPrekambrisissa kivilajeissa on vain harvoja ja epΣvarmoja jΣlkiΣ elΣmΣstΣ. Vanhimmat varsinaiset organismit olivat yksisoluisia bakteerien kaltaisia eli÷itΣ.
no
-----------------------------------------
2
KAMBRI#Kambrikaudella, 600 miljoonaa vuotta sitten, matala valtameri peittΣΣ maapalloa. Meren ja maan suhde vaihtelee ajan mittaan suuresti.ññElΣmΣΣ on vain meressΣ, jossa kehittyvΣt selkΣrangattomien kaikki pΣΣryhmΣt. LevΣt, ainoat kasvit, ovat matojen, nilviΣisten, piikkinahkaisten ja sienielΣinten ravintona.ññTrilobiitit ovat hiukan ravun kaltaisia niveljalkaisia, joita oli yli 1000 lajia, koko parista millistΣ puoleen metriin.
no
\perusr2\puhuvak\kuvat\2.bmp
no
-----------------------------------------
1
\perusr2\puhuvak\kuvat\3.bmp
no
ORDOVIKI, SILUURI#ñOrdovikikaudella, 500 miljoonaa vuotta sitten, elΣmΣ rajoittuu edelleen mereen, jossa kehittyy selkΣrankaisten kantamuotoja, alkukaloja.ññSiluurikaudella, 450 miljoonaa vuotta sitten, uusia selkΣrankaislajeja kehittyy meressΣ. Tavataan jopa kolmimetrisiΣ panssarikaloja. Meren kasvisto monipuolistuu. KorallielΣimet rakentavat riuttoja mm. nykyisen Gotlannin alueelle.ññKasveja alkaa ilmestyΣ maalle.
no
-----------------------------------------
2
DEVONI#400 miljoonaa vuotta sitten mantereet nousevat merestΣ. Maan vulkaaninen toiminta on runsasta.ññMaa alkaa viheri÷idΣ, kun kehittyy kasveja, joilla on juuri, varsi ja lehdet. SelkΣrankaisten, mm. kaikkien nykyisten kalojen kantamuodot kehittyvΣt. Tavataan jopa 6-metrisiΣ haikaloja. Kautta kutsutaankin kalojen kaudeksi. ññKauden loppupuolella, 350 miljoonaa vuotta sitten, jotkut kalat alkavat elΣΣ amfibisesti, ts. sekΣ meressΣ ettΣ maalla.
no
\perusr2\puhuvak\kuvat\4.bmp
no
-----------------------------------------
1
\perusr2\puhuvak\kuvat\5.bmp
no
HIILI, PERMI, TRIAS#Hiilikaudella, 350 - 270 miljoonaa vuotta sitten, trooppisilla soilla kasvaa ainavihantia saniaispuita. SuometsΣt muuttuvat turpeeksi jΣ vΣhitellen kivihiileksi saven ja hiekan kerrostut- tua niiden pΣΣlle. Matelijat siirtyvΣt munimaan maalle. EnsimmΣiset hy÷nteiset.ñPermikaudella, 270 - 225 miljoonaa vuotta sitten, merielΣinten valtakausi pΣΣttyy ja yhΣ useammat elΣinlajit sopeutuvat elΣmaan maalla.ñTriaskaudella, 225 - 180 miljoonaa vuotta sitten, kehittyvΣt merissΣ kala- liskot, lihaa sy÷vΣt kalanmuotoiset matelijat. Maalle ilmestyvΣt ensimmΣi- set dinosaurukset, 15 cm pituiset.
no
-----------------------------------------
2
Jurakaudella, 180 - 130 milj. vuotta sitten, valtavia kalkkikerroksia syntyy Eurooppaan. Havupuut, kΣpypalmut ja saniaiset rehottavat maalla. MeriΣ hallitsevat kalaliskot. Matelijoiden koko ja lajimΣΣrΣ kasvaa. Toisista kehittyy lentΣjiΣ. Alkulinnulla on vielΣ matelijan piirteitΣ. NisΣkkΣΣt ovat nykyistΣ rottaa pienempiΣ.ññLiitukaudella, 130 - 70 milj. vuotta sitten, ilmasto on edelleen lauhaa, lehtipuut kehittyvΣt. Merta ja maata hallitsevat matelijat, jΣttiliskot. Kalojen ja lintujen kehitys alkaa.
no
JURA, LIITU#
\perusr2\puhuvak\kuvat\6.bmp
no
-----------------------------------------
1
EOSEENI, OLIGOSEENI#
\perusr2\puhuvak\kuvat\7.bmp
no
Eoseenikaudella, 70 - 40 milj. vuotta sitten, ilmasto on trooppinen nykyistΣ huomattavasti laajemmilla alueilla. Noin 65 milj. vuotta sitten suuret matelijat kuolevat sukupuuttoon ilmeisesti suuren komeetan maahansy÷ksyn seurayksena. Useiden meille tuttujen nisΣkkΣiden kantamuodot kehittyvΣt, mm. apinat.ññOligoseenikaudella, 40 - 25 milj. vuotta sitten, maankuori jΣrkkyy, mm. alpit alkavat poimuttua. Ilmasto kylmenee. PetoelΣinten kantamuodot kehittyvΣt. Kauden loppupuolella tavataan hΣnnΣt÷n apina, ihmisen varhainen esi-isΣ (?)
no
-----------------------------------------
2
MIOSEENI, PLIOSEENI#Mioseenikaudella, 25 - 11 milj. vuotta sitten, maankuoren rajut liikkeet ñsynnyttΣvΣt mm. Alpit ja Himalajan. Lehtipuut leviΣvΣt pohjoiseen. ñMeressΣ luukalojen lajimΣΣrΣ kasvaa. Suurikokoiset norsut leviΣvΣt Afrikasta Eurooppaan, Aasiaan ja Pojhjois-Amerikkaan.ññPlioseenikaudella, 11 - 1 milj. vuotta sitten, mantereet ja meret hahmottuvat nykyisen kaltaisiksi. ElΣinmaailma saa nykyisen luonteensa. Ihmisapinat kulkevat pystyasennossa. Afrikassa ensimmΣiset suoranaiset ihmisen esi-isΣt oppivat valmistamaan kivity÷kaluja.
no
\perusr2\puhuvak\kuvat\8.bmp
no
-----------------------------------------
1
\perusr2\puhuvak\kuvat\9.bmp
no
HOLOSEENI#Plioseenikaudella pohjoisella pallonpuoliskolla oli toistuvia jΣΣtik÷itymisiΣ. Vaateliaimmat kasvit hΣviΣvΣt ja jΣljelle jΣΣ vain kestΣvimmΣt. Kivity÷kalujen ja aseiden ansiosta ihmisen mahdollisuudet luonnontaistelussa paranevat. Riistan perΣssΣ ihminen alkaa levittΣytyΣ koko maapallolle.ññHoloseenikausi alkoi n. 15 000 vuotta sitten jΣΣtik÷n vetΣytyessΣ alkaa Pohjolassa maan kohota ja etelΣmpΣnΣ vajota, jonka seurauksena mm. ItΣmeri saa yhteyden mereen oltuaan heti jΣΣkauden jΣlkeen suolattoman veden allas.
no
-----------------------------------------
2
6000 - 3000 vuotta sitten#Maanviljelyskulttuurit syntyvΣt suurten jokien varrelle. ññIlman fossiilisten polttoaineiden kΣytt÷Σ 100 000 ihmistΣ rakentaa pyramidin 20 vuodessa.ññ─Σnnekirjoitus korvaa pelkkiin kuviin perustuvan kirjoituksen. Kivet ja savitaulut kirjoitusalustana vaihtuvat papyrukseksi. InhimillistΣ tietΣmystΣ kirjoitetaan yl÷s papyruskΣΣr÷ihin.ññPituuksien, pinta-alojen ja tilavuuksien mittaamisesta syntyy matematiikaksi kutsuttu tiede.
no
4000 eKr#
\perusr2\puhuvak\kuvat\10.bmp
no
-----------------------------------------
1
\perusr2\puhuvak\kuvat\11.bmp
no
1400 - 1600 jKr#Kirjapainotaidon keksiminen johtaa valtavaan tiedon kulun lisΣΣntymiseen. (J.G. Gutenberg 1400 - 1468).ññTaistelua maailman mahdista tehostaa ruudin, kivΣΣrien ja kanuunoiden kΣytt÷.
no
-----------------------------------------
2
1700-luku#Rautaa erotetaan rautamalmista kivihiilen avulla. H÷yrykone keksitΣΣn ja J. Watt (1736 - 1819) kehittΣΣ sitΣ edelleen keksimΣllΣΣn lauhduttimella, luistilla, vauhtipy÷rΣllΣ ja keskipakoissΣΣtimellΣ.ññKivihiileen perustuvaa teollisuutta syntyy hiilikenttien ja satamien ympΣrille. KylΣt ja kaupungit kasvavat.ñ
no
\perusr2\puhuvak\kuvat\12.bmp
no
-----------------------------------------
1
\perusr2\puhuvak\kuvat\13.bmp
no
1800-luku#H÷yryvetureiden vetΣmille junille rakennetaan rautateitΣ. Hiilivoimalat tuottamaa kaasua aletaan kΣyttΣΣ valaistukseen.ññDarwin perustaa kehityoppinsa maailmanympΣrysmatkallaan tekemiinsΣ havaintoihin 1830-luvulla.ñ
no
-----------------------------------------
2
1900-luku#Bensiinimoottori kehitetΣΣn ja 15 miljoonaa T-Fordia valmistetaan.ññKeksitΣΣn synteettiset materiaalit, joita voidaan valmistaa hiilestΣ ja ÷ljystΣ.ññRadioaktiivisuus keksitΣΣn ja otetaan kΣytt÷÷n taistelussa sy÷pΣΣ vastaan.ññSalpietarivarastot ehtyvΣt. Aloitetaan kenotekoisten lannoitteiden valmistus.
no
\perusr2\puhuvak\kuvat\14.bmp
no
-----------------------------------------
1
\perusr2\puhuvak\kuvat\15.bmp
no
1950-luku#ññññElintaso teollisuusmaissa kasvaa nopeasti. Harvat ovat kiinnostuneita ympΣrist÷n tilasta. Maapallon vΣest÷ kasvaa rΣjΣhdysmΣisesti.
no
-----------------------------------------
2
1960-luku#Ydinvoimalaitoksia rakennetaan ympΣri maapallon. ññApollo laskeutuu kuuhun. ññJatkuvan kasvun mahdollisuuteen aletaan suhtautua kriittisemmin. ñ
no
\perusr2\puhuvak\kuvat\16.bmp
no
-----------------------------------------
1
\perusr2\puhuvak\kuvat\17.bmp
no
1970-luku#ñFossiilisia polttoaineita kΣytetΣΣn yhΣ enenevΣssΣ mΣΣrin energian tuottamiseen, vaikka niiden aiheuttama ympΣrist÷n saastuminen ja yhteys kasvihuoneilmi÷÷n aletaan tuntea.ññKasvihuoneilmi÷: Osa maapallon avaruuteen sΣteilemΣstΣ lΣmp÷energiasta absorboituu ilmakehΣΣn. TΣstΣ syystΣ maapallon pinnan lΣmp÷tila pysyy vakiotasolla. Mutta maapallon pinnan lΣmp÷tila nousee, jos maapallon sΣteilemΣ energia ei pΣΣsekΣΣn avaruuteen kasvihuonekaasujen takia.
no
-----------------------------------------
2
1980-luku#Muovisukset synteettisillΣ voiteilla pohjustettuna tuovat voittoja maailman hiihtoladuilla. VΣrikkΣΣt tekokuidut ovat ilo silmΣlle.ññOtsoniaukot kasvavat.ñ
no
\perusr2\puhuvak\kuvat\18.bmp
no
-----------------------------------------
1
\perusr2\puhuvak\kuvat\19.bmp
no
1990-luku#Tavaroiden kierrΣtystΣ aloitetaan maailman materiaalivarojen sΣΣstΣmiseksi. Energian sΣΣst÷llΣ pyritΣΣn vΣhentΣmΣΣn energian tuotannon aiheuttamia ikΣviΣ vaikutuksia.ññSovitaan kansainvΣlisistΣ pΣΣst÷rajoista. Katalysaattorit tulevat autoihin pakollisiksi.ññYksil÷n vaikutus ympΣrist÷n tilaan tunnustetaan.ññRUPEA SIN─KIN HUOLEHTIMAAN PAREMMIN YMP─RIST╓ST─SI...
